Hei, me lennetään (ilmastoseminaariin)!

Julkaistu: 16.5.2018

Lentolippu Helsingistä Kööpenhaminaan ja takaisin maksaa vain vähän yli 60 euroa. Maailma, sinä olet rikki.

Saadessani kutsun puhujaksi ensi viikolla Malmössä järjestettävään Cleantech Capital Day -tapahtumaan puntaroin matkustusvaihtoehtoja: päästöjä, matka-aikaa ja euroja. Arvojani. Lentääkö vai turvautuako laivaan ja junaan vähähiilisemmän matkustamisen nimissä? Onko hurskastelevaa lentää saarnaamaan ilmastoasioista? Onko marttyyrimäistä jättää käyttämättä reilun kuudenkympin meno-paluulippu Kööpenhaminaan, jos markkinat moista minulle tarjoavat? Kutsukaa miksikä kutsutte, minä päätin lentää – kuten varmasti valtaosa muistakin seminaarivieraista.

Minua risoo lujasti, että ympäristöystävällinen junailu kotikonnuilleni Vaasaan ja takaisin Helsinkiin maksaa lähemmäs satasen samaan aikaan, kun Eurooppaan voi lentää muutamilla kympeillä. Minua risoo, että maailma on rikki moisen mahdollistaessaan.

Kuluttajia ei voi vaatia korjaamaan rikkinäistä systeemiä olettamalla heidän vähentävän saastuttavien vaihtoehtojen kysyntää omaehtoisesti, jos vähähiilisempi vaihtoehto maksaa yli tuplat ja on moninverroin vaivalloisempi. Massat maksimoivat vaivattomuuden ja minimoivat hinnan, eikä siitä ole ketään syyttäminen. Kuluttajia, yksilöitä – sinua ja minua – voi kuitenkin pyytää vaatimaan systeemin korjaamista.

Jotta matkustusmuotojen kysynnässä saadaan oikeasti ympäristön kannalta suotuisia muutoksia aikaiseksi, täytyy aiheutuvat haitat sisällyttää entistä laajemmin hinnoitteluun. Me vaadimme ulkoisten kustannusten huomioimista!

Ulkoistetut kustannukset, externalized costs

Jokaisella kaupattavalla asialla on kustannuksensa, jotka katetaan myyntihinnalla. Kustannuksia aiheuttavat mm. raaka-aineiden hankkiminen, työntekijöiden palkat, kuljetus ja varastointi. Tuotteiden ja palvelujen tuottaminen aiheuttaa kuitenkin usein kolmansille osapuolille haittoja, eikä näitä useinkaan sisällytetä myyntihintaan. Tuotteiden ja palvelujen tuotannosta aiheutuvia haittoja kutsutaan ulkoistetuiksi kustannuksiksi silloin, kun niistä kärsii joku muu kuin tuottaja tai ostaja. Ulkoiset kustannukset ovat vaikeasti mitattavissa tai ylipäänsä havaittavissa. Esimerkkejä ulkoistetuista kustannuksista riittää, muun muassa ilmaston saastuttaminen, mineraalien louhinnan aiheuttamat ympäristövahingot tai huonoista työolosuhteista johtuvat terveyshaitat.

Jos lentämisen ulkoiset kustannukset, kuten ilmakehän saastuttaminen ja kerosiinin jalostamisen ympäristöhaitat, sisällytettäisiin lipun hintaan, ei Kööpenhaminaan lentelisi edestakaisin kuudellakympillä. Enemmistö suomalaisista olisi valmis maksamaan haittaveron lentomatkustamisen ilmastovahingoista (HS, 4.5.2018).

Markkinaehtoisuutta vai ei?

Onko matkustamisen hintoihin puuttuminen markkinoiden häiritsemistä? En moista väitettä täysin kiellä, mutta samaan aikaan voidaan argumentoida, että niin kauan kuin ulkoisia kustannuksia ei sisällytetä hintoihin, saastuttavat vaihtoehdot ovat voimakkaasti subventoituja. Me vaadimme markkinaehtoisuutta!

Minun sukupolveni ja vertaiseni ovat todennäköisesti etuoikeutettuja maailmanmatkaajia. Koskaan lentomatkustaminen ei ole ollut näin vaivatonta ja halpaa. Eikä tule enää koskaan olemaankaan. Toivottavasti.

Jukka Kajan
hurskasteleva ilmastosaarnaaja

 

Lisää aiheesta:

Mielipide (Niklas Kaskeala ja Sampo Koistinen)Saastuttajan pitää maksaa – myös lentoliikenteessä

HS-gallup: Enemmistö suomalaisista valmis maksamaan haittaveroa lento­matkustamisesta