Puheenvuoro: Kolme syytä, miksi joukkorahoituksella voi hillitä ilmastonmuutosta

Julkaistu: 17.12.2018

Pääministeri Juha Sipilä kutsui Säätytalolle 170 suomalaista vaikuttajaa eri sektoreilta keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ja konkreettisista keinoista sen hillitsemiseksi 10.12.2018. Ohessa Joukon Voiman toimitusjohtajan Jukka Kajanin puheenvuoro, joka kuultiin seminaarin sijoittamista käsittelevässä osiossa:


Hyvää päivää, hyvät vaikuttajat

Joukkorahoituksella on osaltaan mahdollisuus hillitä ilmastonmuutosta. Perustamassani kestävän kehityksen joukkorahoituspalvelussa Joukon Voimassa hankimme yrityksille rahoitusta projekteihin ja toisaalta tarjoamme tavallisille ihmisille keinon osallistua ilmastotalkoisiin vaikuttavia sijoituksia tekemällä.

Puheenvuorossani kerron kolme huomiota siitä, miten tällaista joukkorahoitusta voidaan osaltaan hyödyntää ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Huomisen energiajärjestelmä luo uusia vaatimuksia rahoitukselle

Kun maailma ympärillä muuttuu, myös tarjolla olevilta rahoitusvaihtoehdoilta vaaditaan uudenlaista notkeutta. Esimerkiksi hajautetun energiantuotantojärjestelmän rakentaminen vaatii pienempiä investointeja per yksikkö kuin mihin olemme menneisyydessä tottuneet. Parin sadan miljoonan kivihiilivoimalainvestoinnit korvataan esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimainvestoinneilla.

Muutaman sadan tuhannen euron löytäminen aurinkovoimalaan tai miljoonan hankkiminen tuulivoimahankkeen alkuun saattamiseksi saattaa olla haastavaa. Tällaiset investointikoot ovat usein liian suuria yritysten tai yhteisöjen itsensä rahoitettaviksi, mutta liian pieniä institutionaalisten sijoittajien portfolioon. Joukkorahoitukselle nämä taas ovat optimaalisia.

Toisin sanoen, väitän, että perinteiset rahoitusmallit palvelevat paremmin maailmaa, jossa on tarve pienelle määrälle valtavia investointeja. Rinnalle tarvitsemme rahoitusratkaisuja valtavalle määrälle pieniä investointeja.

Ensimmäinen huomioni on: muuttuva maailma vaatii uusia rahoitusvaihtoehtoja.

 

Joukkorahoitus on vielä kaukana sen potentiaalista

Nykymuotoinen joukkorahoitus otti ensimmäisiä askeliaan vasta noin vuosikymmen sitten. Markkinat ja niiden käytännöt ovat vielä kovin kehittymättömiä ja näin ollen volyymit jopa mitättömän pieniä. Sanoisin, että on kuitenkin kaksi seikkaa, joiden takia vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ei ole syytä ylenkatsoa laajemmassakaan tarkastelussa.

Markkinat kasvavat nimittäin räjähdysmäisesti. Euroopassa joukkorahoitetun pääoman volyymi on jotakuinkin kaksinkertaistunut vuosittain. Kiinassa markkinat ovat kolmessa vuodessa viisikymmenkertaistuneet siten, että vuonna 2016 vaihtoehtoisten rahoitusmallien kautta investointiin yhteensä jo yli 220 miljardia euroa (1).

Toinen syy on, ettei joukkorahoitusta tule mieltää perinteisten rahoitusmallien syrjäyttäjänä, vaan niiden rinnalla, niitä täydentävänä.

Puheenvuoroni toisena huomiona: Joukkorahoitus mahdollistaa jatkossa yhä enemmän sellaisia hankkeita, jotka muutoin jäisivät toteutumatta.

 

Joukkorahoitetun kolikon kaksi puolta

Yhdellä puolella joukkorahoitettua kolikkoa on itse pääoma, jolla projektit saadaan toteutumaan.

Toisella puolella kolikkoa on se muutos, mikä tapahtuu meidän korvien välissä, kun meille annetaan mahdollisuus sijoittaa suoraan kestävämmän huomisen rakentamiseen.

Raha – se on nimittäin jännä asia ja tekee meille ihmisille kummallisia juttuja. Se saa meidät innostumaan, vannoutumaan ja sitoutumaan niihin asioihin, joihin me sen sijoitamme.

Ystäväni kertoi olleensa ensimmäistä kertaa elämässään Vermossa katsomassa raveja. Sanoi, että oli yksi tylsimmistä jutuista koskaan – kunnes hän ymmärsi laittaa pienen panoksen viimeiseen lähtöön. Hän innostui ja löysi itsensä lopulta kiljumasta ja hurraamasta hevoselleen.

Ilmastotieteilijä Jan Rotmans on sanonut, että jos saamme ihmiset innostumaan, me saamme heidät toimimaan. Ja totisesti, väitän, että ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi tarvitsemme noita innostuneita ja aktiivisia yksilöitä. Ei välttämättä rahoittajina vaan muutoksen vaatijoina ja alullepanijoina.

Tähän asti ilmastonmuutosta on pyritty pitkälti ratkaisemaan ilman yksilöiden aktiivista osallistumista. Ilmastonmuutos on ollut tiedetty ja tunnettu jo puoli vuosisataa, pääomia tästä maailmasta löytyy, vuosikymmenien ajan erilaiset poliittiset instituutiot ovat antaneet julkilausumia ja linjauksia tehtävistä ilmastotoimista. Niin kuin tiedämme, näillä keinoilla emme ole saaneet tilannetta ratkaistua – päin vastoin. Politiikan ja erinäisten instanssien entistä kunnianhimoisempia toimia sisältävän top-down otteen rinnalle tarvitsemme myös innokkaan ja aktiivisen bottom-up liikkeen.

Pieni sijoitus hevosen puolesta sai ystäväni hurraamaan ja kiljumaan. Jos tarjoamme tavallisille ihmisille mahdollisuuden tehdä vaikuttavia sijoituksia, saammeko heidät kiljumaan ja hurraamaan kestävämmän huomisen puolesta?

Kolmas huomioni, jolla päätän puheenvuoroni olkoon: raha ei tätä maailmaa muuta, me ihmiset muutamme. Sinä muutat.

 


1: The 3rd European Alternative Finance Industry Benchmarking Report, Cambridge Centre for Alternative Finance, 2018